Arttu sai levyn miksattua. Sauna on lämmin ja meininki hyvä. Täyspitkän levyn teko oli MF:lle askel eteenpäin. Tulos kuulostaa meiltä ja se on hyvä. Toivomme jatkossa vain hyviä keikkoja ja hyviä yhteisiä hetkiä niin bändin kuin yleisön kanssa. Toivottavasti nykypäivän ylikriittinen ja -kompressoitu muovinen materiaali jää taakse. Levyä pitää kuunnella täysillä kotona tai keikalla. MF kiittää ja kuittaa ja katoaa illan hämärään!
Eilen Arttu siisti raitoja ja lisäili tarvittavia kaikuja yms. hienouksia, mitkä kuulostaa kivalta korvaan. Ja kun mehän ei niistä mitään ymmärrettä niin ei ruveta esittämään että ymmärrettäisiinkään. Kiitos.
Jos basson soittoa voi verrata huippu-urheiluun, niin laulu on varmasti maratoniin verrattava suoritus, sen verta rankka ja vittumainen homma oli laulaa kokopitkä albumi studiossa. Lauluäänikin tuli kadotettua kahdesti sessioiden aikana, mutta sen sai palautettua hymisemällä ja veden juonnilla. Samalla tuli myös mieleen oman äänenavausvideon tekeminen. Hiki virtasi ja pinnistyspäänsärkykin ilmaantui melkein joka biisissä ollessaan infernaallisimmaan "God overdosessa" muiden vaatiessa laulamaan kovempaa saatana!!! Mennessäni tarkkaamoon muutkin olivat huomanneet kärsimykseni. Tämän jälkeen olikin enää yksi biisi jälleen kerran kadotetulla äänellä, joka kuiteskin aukesi toisessa säkeistössä ja alku vedettiin uusiksi. Kymmenen biisiä nauhalla 6,5 tunnissa, huippusuoritus. Muiden laulaessa taustoja voin vihdoinkin vetää tyytyväisin mielin kahvia, alkoholia ja tupakkaa, mikä oli aamun "kiellettyä".
Ipe
.jpg)
Alkuun sain todeta bassovalikoimani olevan totaalisen väärä näihin karkeloihin, ja välittömästi aloitinkin kaupankäynnin soittimista eroon päästäkseni. Noh, asiansa hoitava 4-kielinen saatiin kuitenkin vihdoin räpylään. Jo ensimmäisen rallin kohdalla huomasimme, että livenä jo hyväksi havaitut riffit olivatkin huomattavasti hankalampi toteuttaa studio-olosuhteissa, joten liiallisen kakofonian välttämiseksi keskityimme rakentelemaan alakertaa kitaroiden tueksi. Toki en ilman taistelua suostunut luovuttamaan ja ennen puoltapäivää oli kenkää annettu niin Wihtorille kuin kapelimestari Sarvanteellekin :) Bassot kuitenkin saatiin lopulta yllätävänkin sulassa sovussa raavittua kasaan, ja näin tälläkin erää pysyttiin edes suunnilleen aikataulussa. Seuraavaksi häkkiin teljetään räyhäämään Ipe, jonka edessä juodaan paljon maagista jalojuomaan oikean mielentilan saavuttamiseksi. Basisti kiittää kuittaa ja siirtyy koloonsa odottelemaan tuotostensa tupsahtamista päivänvaloon!! UGH!!!
Elämä on kurjaa. Miksi ikinä ryhdyin kitaristiksi metallibändiin. Ei vaan, oli ihan antoisaakin tänään. Purkkiin kolme ja puoli biisiä. Kitaran kielet olivat liian ohuet, joten lykkäsimme paksumpaa settiä ja johan se rupesi onnistumaan paremmin. Harmonioita tehtiin urakalla ja vanhat biisit saivat uuden ulkoasun. Kuulostaa jo nauhoitusvaiheessa paremmalta kuin EP:llä. Joitain pahoja trioleita biiseissä oli, mutta niistä selvittiin. Katsotaan miten huomenna loput. Bläkkistäkin levylle saatiin, kuulostaa hienolta!
